keskiviikko 25. toukokuuta 2016

What to expect when you're expecting?

Siitähän on kohta yhdeksän kuukautta kun elämäni pisimmät 9 kuukautta päättyivät. Väkisinkin näin nostalgisena ihmisenä sitä joutuu vähän paijaamaan tätä venynyttä ihoa, jonka sisällä vielä viime kesänä majaili pieni ihmisen alku. Linea negra on vihdoinkin ruvennut haalenemaan ja nyt vain päivän kysymys onkin tuleeko napani näyttämään ikinä entiseltään.


Raskauden alussa sitä oltiin avoimin mielin. Tiesin olevani raskaana jo päiviä ennen kuin testi sen minulle suostui myöntämään. Se oli vaan se tunne, että jokin on muuttunut. Monet teistä varmaan tietävät mistä puhun. Alkuraskaus meni muutenkin hyvin oppikirjan mukaisesti järkyttävän väsymyksen ja huonon olon kourissa. Ja heti alusta asti kärsin järkyttävästä huimauksesta.

Omassa kropassahan muutokset huomaa jo hyvin varhain ja se järkyttävä turvotus näytti kunnon kaljamahalta. Kukaan ei muuten varoittanut, että kengänkokokin voi kasvaa. Johtuu kai nesteistä? Puoleen väliin mennessä vatsa oli ruvennut kasvamaan karvaa ja koivetkin luoneet kunnon talviturkin vaikka kesä teki jo tulojaan. Opinhan myös ensi kertaa mitä tarkoittaa kun oikeasti närästää.

Paljon sateli kysymyksiä onko ollut outoja mielihaluja. No en halunnut syödä hiekkaa tai pureksia pyöränkumeja niin kuin se sinun "kaverin kaverisi". Maistuhan hapankorput maksamakkaralla ja suolakurkuilla normaalia paremmalta, mutta aina hyvä ruokahaluni ei kuitenkaan kasvanut täysin uusiin ulottuvuuksiin. Nopeasti oppi, että harmaita paitoja ei kannata käyttää, kun hiki valui valumistaan ja niistä ne märät läntit paistoivat kuin päivä. Kynteni eivät ole ikinä olleet niin pitkät ja käteni niin kuivat. Toinen tissi rupesi kasvamaan ja toinen ei sekä joka kerta aivastaessa sai pelätä lirahtaako jotain ylimääräistä housuun. Titanicin katsominen sai itkemään hysteerisenä. Siinä nyt ei toisaalta ollut mitään uutta.


Kadulla kävellessäni rupesin kiinnittämään huomiota jokaiseen maha pystyssä tallustavaan naiseen. Välillä huomasin, että minua vilkuiltiin takaisin. Jos katseemme kohtasivat saatoimme jopa hymyillä toisillemme. Täysin tuntemattomat ihmiset, mutta ihan kuin kuuluisimme johonkin yhteiseen vatsakkaat- salaseuraan. Tuo vatsan tuijottelu luonnistui kyllä ihan ei raskaana oleviltakin. Uusia ihmisiä tavatessasi ei voinut olla huomaamatta kuinka vatsaasi vilkuiltiin ihan kuin se olisi  jotain tarttuvaa. Kaikkien niiden unettomien öiden keskellä sepäs ärsytti. "Mitäs siinä tuijotat?"

Olihan siinä hyviäkin puolia. Täydessä bussissa aina joku tarjosi paikkansa ja uusien tuttavuuksien ei ollut hankala keksiä kanssasi puheenaiheita. "Millä viikolla olet?" "Ai onko siellä kaksi kun maha on jo noin iso?" Pääsit ihailemaan päivittäin kasvavaa vatsaasi ja aina löytyi uusia jännityksen aiheita. "Mahtuukohan kihlasormus enää huomenna näihin turvonneisiin näppeihin?" "Jos se nyt potkaisee pissaan housuun kassajonossa." Pitihän se elämän mielenkiintoisena.

Mutta toisaalta. Raskausajastani on jo yhdeksän kuukautta ja aikahan kultaa muistot!

4 kommenttia :

  1. Aika todellakin kultaa muistot. Musta tuntuu että siitä on ikuisuus kun olin raskaana vaikka vasta 7 viikkoa sittenhä se päättyi ja valittelin sitä sun tätä :D vitsit että inhosin jos joku kommentoi mun mahaa vaikka hyvää tarkottikin. En vaa yhtään jaksanu sitä raskasta oloa! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on joo jännä kun muistaa että oli painava ja tukala olo, mutta toisaalta ei tarkkaan enää muista miltä se oikeasti tuntui :)
      Voi onko siitä jo 7 viikkoa kun teitin neiti synty! Aika sitten lentää :DD

      Poista
  2. Mua ärsytti eniten ku ihmiset lääppi mahaa! ilman lupaa :D mut onneks tosiaan aika kuultaa muistot. yhtäkkiä kans tuntu ku kaikki ympärillä olis ollu maha pystyssä. Ei niitä ennen oo edes huomannu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä ärsyttävää ku jotkut ihan vieraatki saatto tarttuu vaa vatsasta kii että tui tui ihana maha! :D
      Heh mut se on varmaa suunniteltu juttu että ne pimeät puolet raskaudesta ja synnytyksestä helposti unohtuu ku eihän kukaa muuten enää tekis toista lasta :))

      Poista